Neighbourhood

Käytiin toissa viikonloppuna tutustumassa tähän meidän uuteen ympäristöön ja täytyy sanoa, että ihan käy kateeksi niitä onnellisia, jotka talon Broadway Avenuelta omistavat! Niin ihania taloja kaikki. Varsinkin yksi talo oli kovasti mieleeni ja sattuipa se olemaan sopivasti myynnissäkin. Tarkistin netistä hinnan ja sehän oli vaatimattomat 1,5 miljoonaa. Voisko se lottovoitto joskus osua kohdalle? ..Ainii, pitäs varmaan sillon myös muistaa ostaa se kuponki. Tässä nyt kuitenkin muutama kuva meidän kävelyreitin varrelta:

Midtown shopping

Jos ei halua kuluttaa aikaansa alakaupungilla Eaton Centerissä tai Bloorilla, niin yksi idyllinen ympäristö löytyy Yonge Streetiltä, Eglinton Avenuesta ylöspäin. Yonge Streetiä kävellessä vastaan tulee ihania pieniä putiikkeja, kahviloita ja uniikkeja ravintoloita. Varsinkin iltaisin ravintolat ovat tupaten täynnä ihmisiä. Löytyypä täältä myös komediaklubi, jota itse pitää päästä testaamaan pikimmiten!!

Shopping spree

Ihanainen ystäväni saapuu ensi kuun lopulla vierailulle tänne Torontoon. Ajattelinkin sen innoittamana kerätä hieman listaa shoppailuvaihtoehdoista täällä Torontossa. Parhaita vaateliikkeitä ovat mielestäni: Aritzia, Mendocino, Banana Republic, Club Monaco, French Connection,  Zara, Urban Outfitters, The Gap, J.Crew (tällä hetkellä ainoastaan Yorkdalessa), Mango (samoin tämä vain Yorkdalessa) ja Victoria's Secret (voiks tätä kutsua vaateliikkeeks ;D). Harmillista näissä liikkeissä on ainoastaan hintataso, joka joissain määrin rajoittaa meikäläisen hilitöntä shoppailua. Suomessa Zarasta ja Mangosta saa vaatteita kohtuullisin hinnoin, mutta täällä hintataso on sen verran kova, että jätän suosiolla vaatteet (noh, ainakin suurimman osan himoitsemistani vaatteista) kauppaan. Tuntuu jotenkin tyhmältä kuluttaa vaatteeseen täällä $50 + verot, kun tiedän sen olevan Suomessa 25-30 euron paikkeilla.

Alennusmyyntien aikaan näistä kaikista yllämainituista liikkeistä voi kuitenkin tehdä löytöjä, toisista paremmilla ja toisista huonommilla alennuksilla. Kun alennusmyynnit ovat jatkuneet jo hetken, voivat aletuotteet olla jopa kaksinkertaisessa alessa ja tuotteita voi löytää -50% + -50% hinnoin. Muutamia huippulöytöjä ovat olleet Club Monacon silkkitoppi $12 (ovh. $89) ja Guess by Marcianon silkki/cashmere -neule $39 (ovh. 159$). Matkassa saa myös olla hieman tuuria, että eksyy kaupungille juuri oikeaan aikaan ja löytää vaatteista vielä kokoja.

Tuurilla voi törmätä myös yksittäisten liikkeiden omiin alennusmyynteihin, jotka eivät sijoitu alesesonkiin. Esimerkiksi Tommy Hilfigerillä on usein tällaisia alennusmyyntejä, jolloin koko myymälä tai jokin tietty tuoteryhmä on -40% tai -50% alennuksessa. Samoin monet liikkeet laittavat alennusmyyntejä eri pyhäpäivien lähelle, houkutellakseen ihmiset kaupoille.

Okei, listataanpas sitten muutama liike, joissa hintataso on hyvinkin kohtuullinen: Forever 21, Costa Blanca, Dynamite, Urban Behavior, Sirens ja La Senza (kuulemma Victoria's Secretin omistama yritys, josta saa hyvin samantyyppisiä juttuja mutta vähän halvemmalla). Itse käyn näistä useimmin Forever 21:ssa ja La Senzassa, joskus muistakin tekee hyviä löytöjä halvalla.

Kenkäkaupoista suosin Aldoa, Brownsia, Steve Maddenia ja Town Shoesia. Laadukkaita ja kivoja kenkiä, ei tosin aina niin halvalla. Edullisempia kenkiä voi metsästää esimerksi Spring:stä. Jotenkin olen huomannut, etten osta kovinkaan usein täältä kenkiä juuri tuon hintatason vuoksi. Conversen tennarit on täällä halvempia kuin Suomessa juu, mutta esimerkiksi perusballerinat (nahkaiset!!) ei helposti irtoa alle $60.

Ultimate shoppauspaikka merkkituotteille on Holt Renfrew. Sieltä saa esimerkiksi Alexander Wangin, Balenciagan, Guccin, Marc Jacobsin, Diorin, Fendin, Pradan, Michael Korsin ja Mulberryn laukkuja. Holt myy myös merkkivaatteita ja kenkiä, joista varsinkin Louboutinin, Giuseppe Zanottin, Jimmy Choon ja Miu Miun kengät houkuttelevat allekirjoittanutta. Sitä lottovoittoa odotellessa sitten...

Missä sitten kannattaa shoppailla?! Alakaupungilla ehdottomasti paras paikka on Eaton Centre ja sen ympäristö. Toinen hyvä paikka on Bloor/Yonge (metrolla Bloorille), josta löytyy kivasti merkkiliikkeitä ja usein kokojakin on alakaupunkia paremmin tarjolla. Hyvä kauppakeskus on myös Yorkdale, josta tosiaan löytyy liikkeitä, joita alakaupungilla ei vielä ole (alussa mainitsin jo J.Crewn ja Mangon). Keväällä aukeaa Tory Burchin oma liike ja syksyllä 7 For All Mankind. Tällä hetkellä myös ainoa Topshop sijaitsee Yorkdalen kauppakeskuksessa.

We got it!

Me saatiin se yksiö, jippii! Muutto on jo tänä lauantaina, mutta mikäs sen mukavampaa! Työmatkakin lyhenee 1h 20min suuntaansa. Ei voi valittaa. En tosin oo itse vieläkään nähnyt asuntoa johon muutetaan, mutta mikäs siinä. Tiedän vaan, että se on pieni.. tosi pieni. Mutta vuokrasopimus on viideksi kuukaudeksi, joten sen jälkeen voidaan sitten etsiä jotain vähän isompaa, eli varmaankin edes asuntoa, jossa ois erillinen makuuhuone.

Toisaalta oon vähän pettynyt, että saatiin toi asunto, koska löydettiin sunnuntaina yks asunto, joka ois talossa jossa käytiin jo kerran katsomassa yksiötä. Ja se talo on kiva. Ja siellä saa grillata partsilla. Ja oltais salee saatu se, koska kukaan ei ollu tehny shekkitalletusta ennen kun käytiin kattoo sitä. Noh, ehkä sit syyskuussa löydetään joku vielä kivempi. :)

Nyt vaan kamat kasaan ja muuttamaan!

Ja ens kerralla jotain muuta postausta kun asuntoasiaa.. this is a promise!

About renting

Ollaan tässä kateltu vuokra-asuntoja Toronton keskikaupungista ja vuokrat yksiöihin -niin tai siis kaksioihin, koska kyseessä on yhden makuuhuoneen asunto- lähtee suunnilleen siitä $1000 tienoilta. Tosiaan, olen täällä jotenkin tottunut siihen, että yksiö = one bedroom vaikka oikeastihan se on kaksio. Jotenkin toi "one" hämää liikaa. Lisäksi yksiöistä on vaihtoehtoina junior one bedroom ja one bedroom, joista tuo junior on suunnilleen 45 neliön luokkaa, ainakin niissä asunnoissa joita ollaan kateltu. One bedroom lähenee sitten 60-65 neliön suuruusluokkaa.

Nyt sitten huvikseni katselin vuokra-asuntoja Turusta (ei silleen mitenkään ikävä Suomeen...) ja huomasin ajattelevani että onpas halpaa kun täysin kunnostettu kaksio keskustasta irtoaisi alle 700 euron!! No, onhan se halpa tähän hintatasoon verrattuna, mutta en tiedä miksi ajattelutapani on täällä muuttunut niin, että ennen kalliina pitämäni asiat tuntuvat nyt halvoilta. Pitää palata tähän itseasiassa omassa postauksessa jossain vaiheessa.

Lisäksi vuokra-asunnot on täällä yleensä jonkin yrityksen omistamia, eli yritys omistaa koko rakennuksen. Aulassa on sitten töissä yksi henkilö, joka hoitaa vuokrashekkien talletukset/vuokrien perinnän (täällähän ei siis sähköisiä tilisiirtoja toisten tileille verkkopankin kautta tunneta.. hyvä postausaihe myös, btw.) ja muut yleiset asiat. Lisäksi vuokra-aika on usein sidottu vuoden sopimukseen. Tämä tosin taitaa olla aika yleistä myös Suomessa nykyään, mikä sinänsä on ymmärrettävää. Asuntojen kunto vaihtelee huomattavasti. Jos on varaa maksaa enemmän saa tietysti parempaa (siis yleensä.. ei aina). Uusimmissa taloissa on uima-altaat ja kuntosalit, mutta vanhemmista/pienemmistä taloyhtiöistä niitä on turha etsiä. Itselleni nuo ei ole niin tärkeitä asioita, lähinnä ratkaisee se että naapurusto on viihtyisä eikä turhan meluisa. Saa nyt nähdä mitä löytyy ja mistä.. Suomi vs. Kanada. ;)

kuvat: weheartit.com

I see mice!

Okei, pitäis varmaankin kirjoittaa viikonlopun Ottawan reissusta, mutta palaan siihen vähän myöhemmin tällä viikolla. Jostain syystä alkuviikko on mennyt täysin horroksessa, joten en ole töiden jälkeen paljon muuta jaksanut kun maata sohvalla.

Asiaan: Olen kyllä ollut tietoinen siitä, että Torontossa voi törmätä hiiriin tai rottiin, mutta koska en aiemmin ollut itse niitä nähnyt en kiinnittänyt asiaan sen suurempaa huomiota. Nyt kuitenkin odottaessani aamulla metroa vilahti ohitseni hiiri. Aluksi en ollut aivan varma näkemästäni, mutta vieressä seisoneiden ihmetellessä samaa, tiesin nähneeni oikein. No, varmemmaksi vakuudeksi samaan aikaan myös toinen yksilö kipitti ohitseni!! En kammoa hiiriä tai rottia, mutta jotenkin se fakta, että ne elävät viemäreissä ja metrotunneleissa saa kylmät väreet kiipeämään selkääni pitkin. Eikä tämä nyt suoranaisesti tee Torontosta silmissäni ainakaan sen siistimpää kaupunkia. (Yläkaupungilla törmään vähän liian usein roskaisiin katuihin.. alakaupungilla tämä ongelma tuntuu olevan jostain syystä pienempi.)

Eikä tässä vielä kaikki. Pari viikkoa sitten työpaikkani ulkopuolella oli auton yliajama rotta. Ja vielä suurikokoinen sellainen. No, niin kauan kun ne pysyttelevät asuntoni ja työpaikkani ulkopuolella I'm all good!

kuva: weheartit.com

Salty roads

Kanadalaiset eivät jaksa kolata jalkakäytäviä, piste. Muuta syytä en ole keksinyt siihen, miksi kaikki jalkakäytävät pitää suolata, kun maahan on satanut noin sentti lunta. Tämän jälkeen tiet ovat loskaiset ja jos jalassa ei ole olleet kumisaappaat, niin kenkäsi ovat todennäköisesti saaneet uuden lookin valkoisten raitojen muodossa. En ole itse vielä jaksanut satsata kumisaappaisiin, varsinkin kun talvi on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen leuto ja vähäluminen. Ne muutamat kerrat kun olen töihin "kahlannut" loskassa, olen kironnut nahkasaappaideni kohtaloa, mutta onneksi olen saanut ne suht ok puhdistettua jälkeenpäin. Jos olisin koko talven kävellyt tuossa loskamössössä, ei nahkakengilläni olisi toivoa selvitä ensi vuoteen.

Ollessani "suolaneitsyt" pari vuotta sitten, en osannut varautua kenkieni kohtaloon ja pilasin uudet talvikenkäni Toronton loskassa. Kyllähän se ketutti, kun uudet 'Uggini' olivat kivikovat suolasta. Ostin puhdistusaineita, mutta eihän ne siihen tehonneet. Lopulta luovutin ja käytin kenkiä suolakerrostumasta huolimatta. Eiväthän ne kivalta näyttäneet, mutta minkäs teit. Ehkä ihan hyvä, etten ollut käyttänyt kenkiini $60 enempää, sillä aitojen Uggien ja $200 tuhlaamisen jälkeen olisin kuollut, jos kenkäni muutaman käyttökerran jälkeen olisivat kelvanneet vasaraksi, niin kova pinnasta tuli. Eli huom huom kaikki tänne suunnalle talvella aikovat: suojaa rakkaat kenkäsi hyvin jos aiot käyttää niitä lumisateen jälkeen, tai osta suosiolla kumpparit!

Luin viime viikolla, että Toronto käyttää vuosittain $10 - $12 miljoonaa teiden suolaukseen ja suolaa kuluu yhteensä 125,000 tonnia yhden talven aikana. Kaupunki on tietoinen suolauksen aiheuttamista ympäristöhaitoista, mutta pitää ihmisten turvallisuutta tärkeämpänä, kun ympäristönsuojelua. Okei, jos tiet ovat jäässä, suola sulattaa tiet, mutta kyllähän Suomessakin on selvitty hiekoittamalla suht hyvin. Tietty hiekka ei aina auta ja kaatumisista tulee murtumia, mutta tämä järjetön suolan käyttö pilaa asfaltin, ajoneuvot ja pahimmillaan vesistöt (ja samalla ekosysteemin). Täällä koirien on myös pidettävä kenkiä ulkoillessaan talvella, koska suola kuulemma kirvelee useimpien koirien tassuja. Törkeää!!! Tästä ei nyt pitänyt tulla mikään valistuspostaus, mutta jos joku asia täällä talvella ärsyttää niin se on tämä (järjettömän kylmän tuulen lisäksi)!

Sori tästä puuduttavasta tilityksestä ilman kuvia, mutta oli pakko. Ainoat hetket kun näihin suolaröykkiöihin törmään on työmatkalla, enkä silloin ehdi pysähdellä ottamaan kuvia. Jos tätä aikaa joskus kuitenkin löytyy, lupaan lisätä kuvia tännekin jälkikäteen! :)         

Mandarin

Ystävänpäiväillalliselle mentiin paikkaan nimeltä Mandarin. Kyseessä on kiinalainen buffet-ravintola, josta saa ihan kaikkea mahdollista (myös ei-kiinalaista)! On sushia, paahtopaistia, pizzaa, lohta, katkarapuja, simpukoita sekä tietysti sitä tuttua ja turvallista kiinamättöä, johon itse keskityin sushin lisäksi. Lisäksi tarjolla oli erilaisia salaatteja ja neljää erilaista kiinalaista keittoa. Itse luotin pettämättömään wonton -keittoon, jota on tullut syötyä myös paikallisessa kiinalaisessa "pikaruokalassa". Jälkiruokana on jäätelöitä, erilaisia kakkuja, hedelmiä jne.

Nyt tekee pahaa jo pelkkä kuvien katselu, sillä maha tuli ahdettua sen verran täyteen ettei hetkeen pysty ruokaa edes ajatella.. paitsi ehkä muutaman ystävänpäiväsuklaan joutuu vielä syömään.

Ruoka ei ole kovin pahan hintaista, suunnilleen $28 per henkilö. Vesi kuuluu hintaan, mutta tilattua saa drinkkejä ja olutta lisämaksusta jos niin haluaa. Voin kyllä lämpimästi suositella, sillä vaikka ei kiinalaisesta ruuasta välittäisikään, niin muita vaihtoehtoja on myös runsaasti tarjolla. Tämä voi tietysti vaihdella ravintolan mukaan, mutta itse olen nyt vieraillut Bramptonin lippulaivaravintolassa sekä Yonge/Eglintonilla sijaitsevassa ravintolassa ja molemmissa on ollut runsaat tarjoilut kaikkea mahdollista.

Not so close, please!

Suomessa on tottunut siihen, että kun seisotaan esimerkiksi bussipysäkillä, pidetään vähintään parin metrin väli toisiin pysäkillä seisojiin. Ei tulisi mieleenkään mennä noin 20cm päähän toisesta, johan sitä saisi syytteen häirinnästä. Täällä taas ihmiset seisovat hyvinkin lähekkäin, itselleni jopa hieman ahdistavan lähekkäin (mikä tietysti johtuu juuri siitä, että olen suomalainen!). Noh, olen pikkuhiljaa tottunut siihen, että edessä junaa odottavan niskaan hengittäminen / minun niskaan hengittäminen ei ole mitenkään tuomittavaa, vaan lähinnä pakollista jos meinaat saada istumapaikan. Jos täällä seisot parin metrin päästä jonosta, voit olla varma, että seisot sen seuraavat 45min jotka joudut siellä junassa olemaan.

No, tämä ei nyt ole se pahin asia, vaan joskus metrossa alkaa todellakin ahdistaa kun joku tuntematon tulee kirjaimellisesti iholle. Kesäkuumalla on aivan mahtavaa (huomaa sarkasmi), kun seisot muutenkin kuumassa ja haisevassa metrossa ja kyytiin tulee tyyppi joka ottaa kiinni kaiteesta ja tämän seurauksena kyseisen henkilön kainalo on lähes kiinni naamassasi. Täydessä metrossa väistöliikkeitä on turha yrittää tehdä, vaan paikallaan on pysyttävä, kunnes osa ihmisistä poistuu kyydistä. Lisäksi kerran eräs poika seisoi takanani etumus selkääni vasten (se silleen creepysti tuli kokoajan lähemmäs), mutta eipä siinä oikeen voinut väistellä, kun edessäni seisoi toinen mies. Vaihtoehtoina siis puskea omaa etumusta tuon edessä seisovan miehen etumukseen tai antaa sen toisen pojan seisoa siinä missä seisoi, aivan takanani. Noh, onneks se ei montaa pysäkkiä kyydissä ollut ja siitäkin päästiin eroon.

Pakko vielä mainita että: Toronton metro on aina myöhässä, joten joskus käy myös niin, että joudut odottamaan pari metroa ennenkun mahdut kyytiin. En tajua miten nää metrot voikin hajota ainakin kerran päivässä. Lisäksi täällä suunnitellaan lippujen hintojen nostoa, koska ihmismäärät lisääntyy ja samalla näiden työmäärä lisääntyy. Noh, eipä käy meikäläisen järkeen kaikkien näiden ongelmien keskellä. Lisäksi kuulin viime viikolla, että TTC:n kuskit saa palkkaa sievoiset 29 dollaria tunnissa!! Järkyttävää. Pitäsköhän itekin ryhtyä vaan metrokuskiksi?

Kuvat: weheartit.com