Hiljaisuuteen on syynsä: vietimme koko pitkän viikonlopun pohjoisessa (n. 1½ h ajomatka Torontosta) Blue Mountainin laskettelukeskuksessa Collingwoodissa. Paikka on suht suosittu täälläpäin ja kuulemma Kanadan kolmanneksi suosituin hiihtokeskus (varmasti vaikuttaa myös Toronton alueen suuri asukasmäärä ja se fakta, että paikka on niitä ainoita tässä lähistöllä). Rinteitäkin siellä on ihan kivasti, 36 kappaletta. Aitoa lunta ei tänä talvena ole rinteille pahemmin riittänyt, mutta onneksi pistävät tuolla joka päivä tykeillä keinolunta rinteisiin. Eihän se sama asia ole, mutta ainakaan ei mene season's pass hukkaan!
Tämä oli itselläni nyt seitsemäs (ja kahdeksas ja yhdeksäs ja kymmenes) kerta laudan päällä ja kyllähän se pikkuhiljaa alkaa sujumaan. Onneksi, koska muuten menis maku koko hommasta, jos joka reissun jälkeen ois polvet mustelmilla. Alkuvuodesta tuli ostettua kypäräkin, ihan vaan just in case. Onpahan ainakin itsellä turvallisempi olo, vaikka kaatumisilta jatkossa vältyttäisiinkin! Viikonlopun aikana en kaatunut kun kerran ja sekin olisi vältetty, ellei tyyppi suksineen olisi ollut tiellä. ;) Voin kertoa, että takapuolessa kyllä tuntuu, että tuli kaaduttua. AUTS!
Etelärinteillä on joku "perinne", että naispuoliset henkilöt heittävät tuohon puuhun rintaliivejään ja kaulakoruja. Itse en tästä sen enempää tiedä, enkä liivejäni tuohon heittänyt, mutta kovasti se näytti hilpeyttä tuolihississä herättävän! (Alla oleva video youtubesta, ei itse kuvaama!!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti